Mistä vettä voidaan ottaa?

Mieti ensin, paljonko vettä tarvitaan ja mihin vettä käytetään ?

• omakotitalossa veden kokonaiskulutus on keskimäärin 120 l/henkilö vuorokaudessa. Runsas kastelu samoin kuin ”tuhlailevat” käyttötottumukset voivat nostaa kulutusarvoa selvästikin. Myös vanhanmalliset vesikalusteet kuluttavat paljon vettä.
• lämpimän veden tarve omakotitaloissa on n. 50 l/henkilö vuorokaudessa riippuen toki sekin kovasti käyttötottumuksista
•  vedenkulutus (tarve) riippuu luonnollisesti vesijärjestelmän piirissä olevien rakennusten varustelutasosta; onko vesivessaa, astiain- ja pyykinpesukonetta jne samoin kuin muun vedenkäytön määrästä
• 500 – 1000 litraa vuorokaudessa riittää yleensä kaikkiin tarpeisiin

mistä vesi; 

veden ”lähteitä” voi olla käytettävissä monia. Mikä tai mitkä niistä valitaan, riippuu saatavuudesta, käytettävissä olevasta veden määrästä suhteessa tarpeeseen, veden käyttämispaikka suhteessa ”vesilähteen” sijaintiin, veden saatavuudesta eri vuorokauden aikoina ja eri vuodenaikoina, luonnonvesien puhtaudesta, omista ekologisista arvoista

järvivesi

•  järviveden laatu vaihtelee suuresti järvestä ja ajankohdasta riippuen. Pienissä lammissa veden laatu on yleensä huonoin. Laatu riippuu vesistön kuormituksesta – teollisuus, maatalous – veden vaihtuvuudesta ja rehevöitymisestä
• pääsääntöisesti järvivettä ei pidä juoda – ainakaan sellaisenaan
•  järvivesi soveltuu hyvin – ja pehmeytensä ansiosta on miellyttävää – kasteluun, peseytymiseen tiskaamiseen yms. Samoin sitä voi käyttää talousvetenä (ei ruokavetenä).
•  järvivesi sisältää organismeja, ajoittain myös mekaanisia epäpuhtauksia kuten roskia, lehtiä, siitepölyä yms. Paikoin ja ajoittain myös leväkasvustoja, jolloin sen käyttöä pitäisi välttää

jokivesi

•  kuten järvivesi, joskin jokiveden laatu on usein hieman huonompaa; enemmän maatalouden kuormitusta, liikkuvan veden aiheuttamaa maa-ainesten irrottamista rannoista ja niiden mukana virtaamista, mekaaniset epäpuhtaudet eivät laskeudu niin helposti pohjaan.
• TARKISTA JA VARMISTA veden laatu ennen käyttöä !

sadevesi

• periaatteessa sadevesi on täysin puhdasta, mutta …
• ilmassa olevat epäpuhtaudet ja saasteet tarttuvat veteen
•  ilmassa olevat mekaaniset epäpuhtaudet kuten siitepölyt, pöly, lehdet yms tarttuvat veteen
• pinnat, joille sadevesi sataa, ovat likaisia, nokisia tai niillä on lehtiä, havunneulasia yms
•  maaseutualueilla, joissa ilman laatu on hyvää, on sadevesi erinomaista käytettäväksi talousvetenä, kunhan mekaaninen suodatus ja orgaanisten aineiden poistaminen tehdään kunnolla.
• TARKISTA JA VARMISTA veden laatu ennen käyttöä !

lähdevesi

•  lähdevesi on periaatteessa puhdasta ja laadukasta ja siten kelvollista jopa juomavedeksi, mutta …
•  jos siihen pääsee pintavesiä, roskia tms tai jos se seisoo paikallaan eikä virtaa jatkuvasti, se saattaa sisältää mekaanisten epäpuhtauksien lisäksi myös bakteereja.
•   lähdevedelle kannattaisi rakentaa suojakaivo, jotta ulkopuolisten haittojen vaikutukset minimoitaisiin
• TARKISTA JA VARMISTA veden laatu ennen käyttöä !

kaivovesi

pintakaivo

• kaivon paikkaa mietittäessä kannattaa käyttää asiantuntijaa. Hän osaa vesisuonen todennäköisen sijainnin lisäksi ottaa huomioon maan muodoista ja aineksista johtuvat pintavesien virtaukset.
• maanpinnalle puhjennut lähde on hyvä paikka kaivolle
• kaivoa suunniteltaessa tulee miettiä; veden saatavuus, riittävyys, puhtaus, pintavesien pääsyn estäminen, kaivon syvyys, rakenne

porakaivo

•  jos pintakaivon tekeminen ei onnistu tai se muutoin osoittautuu hankalaksi tai epävarmaksi esimerkiksi veden riittävyyden suhteen, kannattaa harkita porakaivon teettämistä
• periaate, rakenne, kustannukset, veden laadun varmistaminen, mahdolliset riskit

vesi kunnallisesta vesijohdosta

• taajamissa ja monin paikoin muuallakin kunnallinen vesijohtoverkko tuo veden asuntoihin
• vesi pidetään vesilaitoksella puhtaana ja turvallisena
• vedestä maksetaan vesimaksu ja käytetyn veden määrä mitataan vesimittarilla
• vesijohtoverkosto, sen suunnittelu ja asennus ovat tällöin tarkkaan säädeltyjä ja ne vaativatkin yleensä ammattimiehen käyttöä. Lisätietoja saa paikalliselta vesilaitokselta

veden laatu ja sen merkitys veden käytettävyyteen

tarvittava veden laatutaso – puhtaus, kalkkipitoisuus, rautapitoisuus, lämpötila ja määrä – riippuu suuresti veden käyttötarpeesta . Erilaisia käyttötarkoituksia :

kastelu

•  istutusten, nurmikkojen ja kasvimaiden kasteluun soveltuu vesi esimerkiksi joesta ja järvestä, sadevesi yms.
• mikäli vedessä suuria epäpuhtauksia, rikkiä tai muuta happamuutta, ei se aina sovellu kasteluunkaan

astioiden peseminen

•  luonnonvedet, kuten yllä, soveltuvat astioiden pesuun. Veden keittämistä ennen käyttöä – kuumennus ja bakteerien tappaminen – suositellaan
•  astianpesuaineet pehmentävät vettä. On myös pesuaineita, jotka tappavat bakteereja.
• veden viemäröintiin kiinnitettävä huomiota (katso viemäröinti)

pyykin peseminen

•  luonnonvesi sopii hyvin pyykinpesuun – ja pesukoneille – kunhan kiinteiden ainesosien (esim. hiekka) pääsy estetään suodattamalla.  Toetenkin, jos vesi on kovin humuspitoista tai leväpitoista tai muutoin epäpuhdasta, huonon hajuista tai –näköistä, kannattaa pyykit pestä muulla vedellä.
• Työtehoseuran testien mukaan järvivesi saattaa jopa antaa pyykille pehmeyden tunteen ilman huuhteluaineitakin.

ihmisten peseytyminen

• pehmeä järvivesi tai sadevesi tuntuvat mukavalta peseydyttäessä.
• vedessä ei tulisi olla liikaa mekaanisia epäpuhtauksia, ei bakteereita eikä se saisi haista huonolle

ruokavesi ja juomavesi

• bakteerit, maku, haju, rauta, kalkki, fluori, radon; veden kovuus; ruokaveden laatuvaatimukset ovat korkeat ja, jos epäilet veden laatua, testauta se ennen käyttöä. Esimerkiksi paikalliset terveysviranomaiset suorittavat maksusta tutkimuksia.
• ruokavetenä voi käyttää huonompaakin vettä, mikäli sen kiehuttaa ennen käyttöä

talousvesi ja kodin laitteet

• suolapitoisuus, kalkki ja rauta saattavat vahingoittaa pesukoneita, lämminvesivaraajia yms. Suolapitoisuus saattaa olla merenrannan tuntumassa jopa kaivovedessä tavallista suurempaa

veden laadun riittävyyden varmistaminen

• useimmissa kunnissa on mahdollista tarkistuttaa veden laatu kunnan terveysviranomaisten toimesta. Tutkimus on maksullinen.
• veden laadusta tulisi aina varmistua ennen kuin sitä käytetään ihmisten talous- tai ruokavetenä

veden puhdistaminen eri tarkoituksiin

• veden laatu on syytä tutkituttaa aina, kun jokin vedenottopaikka otetaan ensikertaa juomavesikäyttöön tai jos siinä esiintyy huonoa hajua, makua tai väriä tai saostumia
• yleisin tapa suodattaa on johtaa vesi suodatusaineen läpi. Tällaisia suodatusaineita ovat mm hiekka ja aktiivihiili. Eri epäpuhtauksille on omat suodatusmassansa.
• myös paikallisia, hanaan asennettavia suodattimia voi käyttää, mutta niiden teho, vesimäärät ja suodatettavien epäpuhtauksien skaala ovat varsin rajalliset

On olemassa erilaisia suodattimia eri tarkoituksiin

• mekaaninen puhdistus
• kemiallinen puhdistus

radon

• veden radioaktiivisuus ei saa ylittää 300 bequerelliä
• aktiivihiilisuodattimilla pääsee hyvään tulokseen

rauta

• Rauta saadaan pois mekaanisilla suodattimilla. Rauta tekee astiat ja kalusteet ruskeiksi.

fluori  

• Fluori on haitallista erityisesti lapsille, joiden rautahampaat vielä kehittyvät.

kalkki  

• Runsas kalkki voi vahingoittaa pesukoneita ja tukkia suihkun ja hanojen juoksuputkien sihdit. Tutkimusten mukaan helpoin tapa kalkin poistamiseksi on elektromagneettinen kalkin hajoittaja

hiekka ym kiinteät epäpuhtaudet

• Mekaaninen suodatus. Kaivoissa, joihin on mahdollista tulla toistuvasti hiekkaa, tulee asentaa hiekanerotus

huono haju, maku, väri

• Aktiivihiilisuodatus. (Onhan kaivosi tuuletettu ?)

Pumppuja